perjantai 19. syyskuuta 2014

Matkalla Tromssasta Narvikiin




Pari urheilullista päivää Tromssassa vietettyämme kesän road trip:mme jatkui kohti seuraavia seikkailuja. Yhden päivän ajoetapiksi määritimme kiermuraisen Tromssa-Narvik -välin. Vaihtoehtoisia reittejä oli erittäin monta ja kaikki todellakin yhtä hitaita. Navigaattoristamme reittejä vertaillessamme päädyimme aluksi ajelemaan rantareittejä pitkin Senjan saarelle vievälle lauttalaiturille. Lauttoja ei kuitenkaan mennyt mitenkään sopivasti, joten jätimme harmistuneina Senjan arkkitehtuurisesti modernit ulkoilmataiteet väliin ja viritimme navigaattoriin uudet koordinaatit.






Uusien koordinaaattien myötä päätimme ulkoiluttaa itseämme pysähtymällä vaellusreitin varrelle. Tromssan alueella oli nimittäin lukuisia Ti på topp -kyltein merkittyjä vaellusreittejä - ja ne maisemat, ne olivat jotain aivan mahtavaa! Vuoren jylhällä rinteellä olisi voinut istua loputtomiin katsomassa avaraa maisemaa.





Vaellusreitillä puolestaan näimme jotain erikoista, mikä herätti meissä suurta mielenkiintoa - turkoosia vettä. Se oli itse asiassa niin yllättävä näky, että meidän piti hieraista silmiämme pariin otteeseen, sillä emme olisi missään vaiheessa uskoneet löytävämme turkoosia vettä ja valkoista hiekkaa Pohjois-Norjasta. Tiedonhaun perusteella kuitenkin saimme selville, että Jäämeren rannalla on paljon valkohiekkaisia rantoja sekä sitä kautta turkoosina hehkuvaa vettä. Erityisen paljon näitä valkohiekkaisia ja turkoosina välkkyviä vesialueita oli Andoyn saaren rannoilla.













Melkein perille Narvikiin päästymme näimme tien reunassa lisää unelmoimiamme asioita: suuren vesiputouksen. Niinpä parkkeerasimme auton levikkeelle ja lähdimme kiipeämään kohti putouksen kuohuja. Paikalla oli selvästi käynyt paljon muitakin luontoihmisiä, sillä parhaimmille kuvauspaikoille oli muodostunut polku samoin kuin putouksen yläjuoksulle, josta avautui komea maisema yli metsien kauas vastapäisille vuorille.

Loput parikymmentä kilometriä vierähtivät nopeasti ja olimme lopulta perillä Narvikissa noin 10 tunnin automatkailun jälkeen. Fiilikset perillä Narvikissa olivat edelleen katossa, sillä extemore-tyylinen lomamatkamme pohjoisessa oli tarjonnut jälleen meille yhden päivän verran uutta ja ihmeellistä. Siitä onnellisena menimmekin nukkumaan ajoissa, jotta jaksoimme herätä seuraavana päivänä uusien seikkailuiden äärelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti