Kesäkuun tapaan ajattelin tänä vuonna koota yhteen myös heinäkuun tapahtumat, sillä postaustahti arkiasioista on ollut melko hidas.
Heinäkuun alussa Anton jäi kesälomille, ja lähdimme kesän toiselle lomareissulle. Alunperin ajatuksena oli mennä moikkaamaan siskoani Saksaan hänen vaihtoperheeseensä, mutta lopulta päädyimmekin kääntämään auton keulan pohjoiseen. Oulu - Kemi - Tornio - Haaparanta - Pello - Muonio - Kolari - Karesuvanto ja Kilpisjärvi oli ensimmäinen etappi, mikä päättyi vielä samaisena päivänä Saana-tunturin huipulle. Yhden yön jälkeen matka jatkui Tromssaan, josta useamman yön jälkeen Narvikiin ja Harstadiin. Aikomuksenamme oli kiertää Lofootit samalla reissulla, mutta eihän se aika ihan sinne asti riittänyt. Sen sijaan ajelimme Abiskon kansallispuiston kautta takaisin kotiin. Onneksemme Lofootit ovat kohtuullisen matkan päässä, joten reissuun voimme lähtä vielä toisenkin kerran.
Autolomailusta päästyämme nautimme mökkeilystä pari päivää. Sinä aikana suunnittelimme sängynpäädyn tekemistä, poltimme edelliskerroilla kaadettujen puiden oksia sekä vain nautimme rauhallisesta ympäristöstä.
Mökkeilyn jälkeen kävimme yhden yön kotona pesemässä pyykit ja jälleen meitä vietiin. Tällä kertaa lähdimme Antonin vanhempien luokse tekemään ensin sängynpäätyä ja sen jälkeen Kupla-projektiamme. Kupla-projekti on ollut hieman jäissä viime aikoina, mutta ehkäpä meillä tänä syksynä olisi enemmän aikaa tehdä sitä eteenpäin.
Projektiemme lomassa kävimme myös juhlissa. Ensin pappani hautajaisissa ja pari päivää myöhemmin sukulaisemme lapsen rippijuhlissa. Tunnelma molemmissa juhlissa oli leppoisa, vaikkakin juhla-aiheen mukainen.
Kupla-projektin suunnittelun ja toteutuksen välissä lähdimme myös päiväseltään käymään Tuurin kyläkaupassa. Minä olin käynyt kaupassa noin 15 vuotta sitten, ja olihan alue tosissaan kehittynyt edellisnäkemästä! Ostosten lisäksi bongasimme parkkipaikalta Frederikin, joka oli tulossa esiintymään Paul Ankan kaveriksi.
Tuurista palattuamme aloimme katsoa Lumpparia tarkemmin, sillä se aristeli toista takatassuaan. Tarkastuksessa huomasimme yhden anturan halenneen pitkältä matkalta. Siispä palasimme kaupunkiin ja veimme koiran eläinlääkäriin. Leikkaustahan antura vaati, joten tuntia myöhemmin oli sessumme puolta anturaa köyhempi. Eläinlääkärikäynnin jälkeen saimmekin pariksi viikoksi hoidettavaa, kun pieni leikkauspotilas piti puhdistaa kolmesti päivässä. Antura parani yllättävän nopeasti, ja uutta anturaa on jo kovaa vauhtia kasvamassa ihon päälle.
Lumpparin jalan vuoksi Antonin viimeisen lomaviikon lopussa meistä vain toinen pääsi täysipainoisesti hillasuolle. Arvonnan tuloksena autoon koirien kanssa jäin minä, mutta kävinpä kuitenkin ottamassa kuvat aamuauringosta, joka valaisi säteillään usvan peittämän suon.
Heinäkuun lopussa Anton palasi takaisin töihin ja perusarki alkoi. Naapuriemme vieraillessa kävimme grillaamassa ja vaihdoimme kuulumisia. Näihin tunnelmiin olikin hyvä päättää onnistunut heinäkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti