keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Matkailijaprofiilimme


Rantapallon blogeissa on viime aikoina pyörinyt Matkailijaprofiili-postaukset. Mekin saimme kunnian saada tämä haaste Destination Unknown -blogin Sadulta. Me puolestaan laitamme haasteen eteenpäin matkailusta pitävälle Beauty Wingsin Jennille, Pietariin kohta lähtevälle Harmaa ja muut iloiset värit -blogin Minnalle sekä Kiina-blogia kirjoittavalle Raunolle.

Sadun arvuuttelukuva voisi periaatteessa olla taustan vehreydestä päätellen Alppien eteläpuolelta Sloveniasta. Mutta mistäspäin alla oleva elokuussa otettu kuva on? Vihjeenä voin kertoa, että aina ei tarvitse lähtä kovin kauas kokeakseen jotain uutta ja jännittävää. Vastaus kuva-arvoitukseen julkaistaan viikonlopun puolella.


Mutta sitten siihen haasteeseen.



Pelottavin lentoyhtiö, millä olemme lentäneet:
Olemme hyvin tarkkoja valitessamme lentoyhtiöitä, joten mannertenvälisiä lennämme mieluiten sinivalkoisin siivin ja Euroopassa Norwegianin punaisin tai AirBalticin limenvihrein siivin. Kaikista eniten eripuraa meillä kotona kuitenkin aiheutti edesmennyt Blue1, koska mielestäni se ei milloinkaan ole tuottanut minulle turvallisuuden tunteita. Mitään oikeasti pelottavaa emme kyllä koskaan Blue1:n lennoilla kokeneet, mutta jännitystä kyseisellä lentoyhtiöllä lentäminen on aina tuottanut. Kiinalaiset halpalentoyhtiöt sen sijaan saavat meiltä kunnianosoituksen - lämpimät sämpylät olivat mukava kokemus.



Suosikki matkakohde
Tämä on vaikea. Maailmassa on niin paljon mahtavia maita, kaupunkeja ja maanosia, ja vielä mahtavampia paikkoja, joita emme ole vielä nähneetkään. Euroopan kaupungeista parhaimpia muistoja kuitenkin herättävät Belgian Antwerpen, josta ostimme kihla- ja vihkisormukset, mutta myös Unkarin Budapest, jossa kävelimme kolmannella yhteisellä lomamatkallamme söpösti käsikädessä Tonavan vartta pitkin. Lämpimiä muistoja tulvii mieliimme myös ympäri Saksaa; Berliini, Ulm, München, Neuschwanstein, Berchtesgaden, Nürnberg ja vieläkin mielensopukoissa soiva Ein Prosit -juomalaulu. Pahasti kakkoseksi ei myöskään jää Pariisin joulutorit, Kiinan muuri, Shanghain iltavalaistus tai Salzburgin linna.

Makuhermoja sen sijaan hivelevät muistikuvat Bratislavasta, Modrasta, Wienistä ja Tukholmasta. Keitot, ne olivat jokaisessa näistä kaupungeista aivan loistavia!



Maapallon laitamilla kaukana kiireestä ja hälystä
Maapallon laitamilla kaukana kiireestä ja hälystä ollaan, kun ympärillä on vain luontoa, asumatonta maastoa ja kauniita värejä. Siispä asumattomin kolkka, jossa olemme käyneet on ehdottomasti Lappi ja etenkin sen pohjoisosat. Siellä kuuluu vain puiden suhinaa, Jäämeren loisketta ja tunturisopuleiden kahinaa. Ehdottomasti mielenavaava kokemus! Talvisin Lapissa saa myös ihailla tykkypuita ja korkeita hankia. 



Mieluisin matkaoppaamme
Tähän täytyy ehdottomasti sanoa Mondon matkaoppaat, sillä pidän niiden monipuolisuudesta, tarinoista, historiatekstien hauskasta kielestä ja erilaisuudesta verrattuna muihin sarjoihin. Toki ensimmäistä kertaa kohteissa vieraillessa eniten tietoa saa Lonely Planetin matkaoppaista tai Otavan Kartta+Opas -oppaista, mutta toisella kertaa Mondo tarjoaa paljon enemmän kuin listan nähtävyyksistä. 



Seuramatka vai itsekseen
Pääosin olemme reissanneet kahdestaan, mutta viime aikoina reissukavereiksimme ovat liittyneet myös niin Suomessa kuin ulkomaillakin asuvia kavereitamme. Parin viikon päästä Pariisiin lähdemme niinikään äitini ja pikkusiskoni kanssa, ja ensi vuoden hiihtolomamatkaan osallistuu myös isäni. Pakettimatkalla olemme käyneet kokeilunhalusta vain kerran Korfulla. Omatoimimatkat kuitenkin sopivat meille paremmin, koska ulkomaille mennessämme ahdistumme suomenkielisestä palvelusta. 



Pahin paikka mahataudin saamiseen
Reissujemme määrään suhteutettuna olemme olleet onnekkaita, sillä lomalla olemme sairastuneet pahasti vain kerran. Silloinkin olimme erittäin hyvissä käsissä, sillä Hongkongin hotellimme hotellinjohtaja vei meidät yksityiselle klinikalle (vaikka se maksoi heidän mukaansa todella hurjasti, 60 euroa käynniltä!) ja huolehti lähtöpäiväämme asti voinnistamme. Toki olotila oli mitä kamalin, kun nousimme paahtavassa kuumuudessa pahaa oloa vastaan The Peakille, kävimme katsomassa Lantaun saarella The Big Buddhaa sekä vierailimme Disneylandissa, mutta näin jälkikäteen ajatellen kaiken tuon näkeminen ehkä hieman pahoinvoivana ja jatkuvasti muovipussia kädessä kantaen oli ehdottomasti sen arvoista. Niin uhkarohkeita emme kuitenkaan olleet, että olisimme hypänneet laivaan ja käyneet huvittelemassa rikkaiden viihdekeskuksena tunnetussa Macaossa. Pahin paikka mahataudin saamiseen on siis loman viimeiset päivät, jolloin mielessä pyörii kymmentuntinen lento takaisin kotiin.


Aiheeseen osittain liittymätön kuva, mutta oli järkyttävää todeta, että kiinalaisilla lemmikkikaupoissa 
myytävillä seurakoiralla on varmasti paremmat oltavat kuin osalla maailman ihmisitä.

Ensimmäinen kulttuurishokki
Kulttuurishokista kirjoittelin jo aiemmin Wonders of China part 2 -postauksessa, ja voimme kertoa, ettemme oli sitä aidosti koskaan kokeneet. Vuosien varrella ja 28 eri maan ja vielä useamman kulttuurin parissa käyneenä olemme kuitenkin alkaneet osittain ajatella eri tavalla kuin keskivertosuomalaiset. Toisaalta matkustushimomme on myös kasvanut joka reissulla, ja haluamme aina vain päästä lähemmäksi tavallisen kaupunkilaisen arkea. Olemme myös nähneet, millaista elämää, työkulttuuria ja erilaista päivärytmiä eri maissa suositaan, ja sitä kautta rakentaneet omaa mielikuvaamme siitä, millaisessa paikassa haluamme elää. Ei Suomi ihan huono paikka ole. Täällä on moni asia erittäin hyvin!



Ulkomaille muutto
Jos minulta olisi kysytty viime vuonna, muutanko ulkomaille, olisin ollut heti valmis lähtemään. Tänä vuonna töiden alettua ja minun siellä niin hyvin viihtyneenä, en osaisi enää vastata mitään samaiseen kysymykseen. Periaatteessa halu muuttaa ulkomaille, kokea se kulttuurishokki, kaipaus ja uusien asioiden tuoma jännitys on edelleen olemassa, mutta tilalle on myös astunut arjenpelko. Mitä minä siellä tekisin? Olen kuitenkin kouluttautunut melko kansalliseen ammattiin. 

Ulkomaillemuuttokohteita olemme kuitenkin pohtineet monesti kaveriporukalla. Antonin töiden perässä vaihtoehtoisia maita olisivat Saksa, Kiina, Kalifornia ja Ruotsi. Näistä kaikista helpoin kohde olisi tietenkin Ruotsi ja Saksa, koska ne olisivat sen verran lähellä, että voisin jopa ajatella tekeväni töitä Suomessa. Kiina kiinnostaisi meitä myös kovasti, mutta Pekingin saasteet eivät sitten yhtään. Kaliforniassa puolestaan olisi ihanteellinen ilmasto (vai onko se kuumuus oikeesti kivaa, en nyt tiedä), mutta se on jo oikeasti kaukana ja kalliiden lentojen takana. Koiran vuoksikin Eurooppa olisi helppo, koska täällä se ei joutuisi karanteeniin. Uskon, että todellisessa tilanteessa mihinkään muuttaminen ei olisi ihan näin helppoa kuin tällä hetkellä ajattelen. Helppoa ei olisi myöskään se, että tekisimme töitä eri maissa - sehän olisi kaukosuhde isolla K:lla.

2 kommenttia:

  1. Kiitos haasteesta, tartun tähän joku päivä. :)

    Mie yritin etsiä tuota siun ikkunaa+maisemaa, näen varmaan ensi yönä untakin kaikista googlettamistani näköaltorneista. :P Aulangon ja Pyynikin näköalatornit olivat miun ekat veikkaukset, mutta eihän niissä ole oikean mallisia ikkunoita! Palailen asiaan, jos lamppu syttyy ennen viikonloppua....

    VastaaPoista
  2. Oulusta löytyy kyseinen korkea paikka ;) Toki nykyään sinne ei kannata enää kiivetä, mutta elokuussa vielä oli mahdollista käydä kurkkimassa maisemia. Itsellä toki iski korkeanpaikankammo, kun ikkunoita oli jalkojen kohdalla ja paikotellen seinää auki. :D

    VastaaPoista