torstai 2. elokuuta 2012

Kassiopi, Korfu

Aiemmissa Korfun matkamme postauksissa mainitsin meidän asuneen Kassiopin kalastajakylässä sijaitsevassa Michelangelo villagessa. Päätin tehdä kylästä ihan oman postauksen, koska tietoa siitä ei oikein tuntunut löytyvän mistään. Jospa tästä olisi siis tulevaisuudessa hyötyä heille, jotka miettivät, minne kaupunkiin Korfun matkalla kannattaa asettua asumaan.




Korfun kaupungin ja Kassiopin välinen etäisyys on 40 kilometriä. Matka on periaatteessa lyhyt, mutta kiemuroista vuoristoteiden vuoksi paikallisbussi ajelee väliä noin tunnin. Matka on kuitenkin joka kerta yhtä upeaa nähtävää, sillä ikkunoista avautuvat niin yläilmoista käsin kuvattavat ranta- ja vuoristomaisemat kuin aitojen pikkukylien poikkileikkauksetkin. Toisaalta matka on myös sopivanmittainen lyhyille päiväunille, jolloin perille päästyään on virkeämpi kuin Korfun kaupungista lähtiessä.







Tunnelmaltaan Kassiopi on eläväinen ja esimerkiksi Aharavia huomattavasti aidompi kylä, koska siellä oikeasti asuu paikallisia, eikä kylässä ollut kovin montaa hotellia. Katujen yleisnäkymää eivät myöskään hallinneet turistiputiikit, vaan enemmänkin erilaiset kahvilat ja ravintolat. Toki nekin olivat turismilla eläviä, mutta sisäänheittäjiä ei ollut ainoassakaan. Se on turistikylälle harvinaista, joten Kassiopissa ainakin voimme sanoa turistin saaneen katsella putiikkien tavaroita ja ravintoloiden ruokalistoja rauhassa.







Tekemisen osalta Kassiopissa voi oleilla rannalla, kallioilla, kiivetä rinteelle rakennetun linnan raunioille, vuokrata skootterin tai mönkijän sekä osallistua erilaisille retkille. Rannalla ilta-auringon katselun lisäksi tykkäsimme eniten Kassiopin linnan raunioista, koska siellä saattoi istuskella rauhassa katsellen kylän vilinää. Kauppoja kylässä on ihan riittävästi, eivätkä hinnatkaan olleet kovin kalliit. Vaatteita, kenkiä, laukkuja, vesileluja, ruokatavaroita ja tuliaisia oli tarjolla paljon. Yllätyksekseni feikkitavaraa oli myynnissä yllättävän vähän, mutta kyllä ne kaikki tyypillisimmät Burberryn huivit ja LV:n laukut sieltä löytyivät.












Kassiopin kylän idylliin positiivisimmin kuitenkin vaikutti ilta-auringon maalaama taivaanranta, jossa jylhät Albanian vuoret kohosivat korkeina. Oli hassua katsella pimeyden laskeutuessa vuorien rinteillä olevien talojen valoista tulevaa välkettä. Ihmettelimmekin monesti yhteenääneen, miten lähellä toisen maan rannikko onkaan! En ollut oikeastaan koskaan edes tullut katsoneeksi kartasta, kuinka lähekkäin lomasaari on Albaniasta. Pakko myös myöntää, etten ollut koskaan oikeastaan edes tiennyt Korfun saaren olemassaolosta ennen kuin aloin mielenkiinnosta selailla Finnmatkojen lomamatkatarjontaa. Monet muut Kreikan saaret olivat minulle kyllä entuudestaan tuttuja, mutta Korfu oli täysin uutta. Ehkä senkin vuoksi saari oli vaihtoehdoista kiinnostavin. ;)






Näiden kuvien myötä voimme lämpimästi suositella Kassiopia lomakohteeksi. Muiden vaihtoehtojen osalta Aharavi on kivirantainen turistien kansoittama rantakohde, Sidari biletysmekka hiekkarantoineen ja Gouvia lapsiperheille sopiva. Kassiopi sen sijaan sopii rauhaa ja rentoutumista hakeville turisteille, jotka nauttivat myös eläväisen kylän vilinästä ja ravintoloiden tarjonnasta. Michelangelo villageen kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella. Kaikki sen tarjoamat huoneet eivät todellakaan vastaa tähtiluokitustaan...ainakaan ennen kuin ne itse siivoaa. ;D

3 kommenttia:

  1. Voi kiitos!!! Perheemme on menossa Kassiopiin syksyllä (2013) ja tiedot tosiaan ovat vähissä. Paikka vaikuttaa juuri sopivalta meille. Kiitos kertomuksesta ja kuvista! :)

    VastaaPoista
  2. Ole hyvä! Toivottavasti teillä tulee mukava reissu Korfulle. Me ainakin tykkäsimme saaren tarjonnasta, sillä sieltä pääsi kohtuulliseen hintaan niin Albaniaan, Kreikkaan kuin Paxoksen saarellekin. Itse Korfun saari oli myös kiintoisa ja auton vuokraaminen varmasti lisäisi saareen tutustumista. Hyvää matkaa ja muistakaahan rentoutua! :)

    VastaaPoista
  3. Reissu tehty! Kassiopi oli ihana kylä. Mukava tunnelma, hyvää ruokaa ja kun auto oli käytössä, oli 'sopiva matka kaikkialle'.

    Paljon tuli ajeltua, mutta aina yhtä ihana palata kotiin. Kiltisti lapsetkin autossa istuivat, kun tehtiin ajeluita vuoriston kautta muille rannoille ja nähtävyyksiin. Samalla aikuiset näki maisemia, mutta määränpää oli heille sopiva. Pysähdyksiäkin 'piti' tehdä pienissä kylissä, ihanissa tavernoissa, jotta kaikki sai syötävää ja juotavaa. Reissuja muihin saariin ja maihin ei tahty kuin mielessä, lapset ja heidän kiinnostukset hiukan rajoittivat. Mutta kovasti heitäkin ihmetytti vastarannan valot ja se, että se on ihan eri maa ja kieli. ;) Iltaisin käveltiin kotisatamaan syömään hyvää ruokaa.

    VastaaPoista