Koirankuppien aateliaa

Olenkin unohtanut esitellä meidän lähimenneisyydessä hankkimamme koirankupit. Aiemmin meillä oli käytössä metalliset, kumireunaiset kupit, mutta niiden peseminen oli aina kovin työlästä. Siksi etsimmekin uusia ratkaisuja, selasimme monien monien nettikauppojen kuppivalikoimaa ja lopulta totesimme posliiniset kupit käytännöllisimmiksi. Sopivannäköisiä ei vain sitten meinannut löytyäkään mistään - kunnes keksin käydä jälkiruokakulho-osastolla.




Sieltä mukaamme tarttuivatkin samantien Alfredo Haberlin suunnittelemat Origo-kulhot. Värivaihtoehtoja oli monia, ja parhaimman säväyksen keittiöömme toivat Mix color -väriset kulhot. Otimmekin samantien mukaamme neljä pienempää ja kaksi isompaa kulhoa. Kuppipaljoudesta onkin ollut hyötyä, koska voimme laittaa ne päivittäin pesukoneeseen, eivätkä kupit ole loppuneet kertaakaan kesken. Yksi kuppi koneesta tarjottimelle ja toinen kuppi tarjottimelta koneeseen. Lisäksi kuppeja riitti myös sijoitettavaksi makuuhuoneeseen asti, jolloin yöllisen vesikupin edestakaisin kulkeutuminen on vähentynyt. Pesussa toki sekin käy, mutta enää ei ole tarvinnut iltaisin viedä keittiön kuppia makuuhuoneeseen.

Ja ymmärrän teidän tuskanne, jotka mietitte ratkaisumme kummallisuutta: onhan se hassua, kun koiralle ostetaan ihmisten astioita. Pidin aiemmin hassuina myös ihmisiä, jotka syöttivät koiraansa Teema-astioista. Plussaa on kuitenkin se, että nämä astiat oikeasti kestävät konepesua erittäin hyvin, ja kaiken kukkuraksi vieläpä näyttävät vähemmän koiramaisilta kupeilta. ;P