perjantai 8. kesäkuuta 2012

Global InterRail: Lontoosta Harwichin ja Rotterdamin kautta Antwerpeniin



Iso-Britannian puolelta palasimme takaisin Euroopan mantereelle laivalla. Laivamatka alkoi parin sadan kilometrin päästä Lontoosta sijaitsevasta Harwichista ja päättyi Hollannin puolella Hoek Van Hollandiin. Satamasta jatkoimme matkaamme junalla Rotterdamiin ja sieltä lyhyen kaupunkikierroksen jälkeen Belgian puolelle Antwerpeniin. Tuttuja maisemia katsellessa meinasi jopa itku tulla, koska matkaväsymys alkoi pikkuhiljaa painaa enemmän kuin rinkka, ja tuttujen kaupunkien ollessa seuraavina vuorossa olimme enemmän kuin tyytyväisiä siihen, ettei meidän tarvitsisi suunnistaa kaupungeissa kartan avulla. Olimmehan me Antwerpenissä seikkailleet edellisen kerran kesällä 2009.






Etapin suurimpana yllätyksenä tuli kuitenkin kanaalin ylittävä laiva. Se oli superhieno niin sisältä kuin kansiltakin, kahvilat ihanan tunnelmallisia, ravintolassa esiintyjä, mutta mitä ihmettä - kaikki myymälät ja kahvilat sulkivat ovensa 23.00, laiva lähti liikkeelle 23.30 ja kaikki ihmiset painuivat omiin hytteihinsä nukkumaan viimeistään kello 23.40. Ei siis ollut mitään Tukholma-risteily -tyylistä menoa ja meininkiä. Naapurihyttikin oli ihan hiljainen, vaikka tiesimme siellä olevan väkeä!






Yö laivassa oli siis hiljaisempi kuin monessa hotellihuoneessa. Aamulla herätyskello soi kahdeksan aikoihin, jonka jälkeen nousimme virkeinä ylös ja suuntasimme kohti tuttuja maisemia. Antwerpenissä chekkauduimme sisään hotelliin ja lähdimme syömään samaan pizzeriaan kuin edellisvuonna. Tuttujen katujen, kultasepänliikkeiden alennusmyyntien ja juutalaiskaupunginosan näkeminen tuntui perin hienolta. Jopa puistossa olevat leikkivälineet, nurmikolla juoksentelevat city-puput ja lihavin-sorsa-ikinä olivat edelleen paikalla, joten tuntui, ettei kaupungissa ollut mikään muuttunut.





Torilta puolestaan löysimme Suomi-faneja, jotka kulkivat pitkin Eurooppaa myyden suomalaisia porontaljoja, lappilaisia vaatteita, Suomen lippuja ja Suomi-paitoja. Meidät hoksatessaan he tulivat juttelemaan samantien ja aiheelle omistautuneena tietenkin suomeksi. Potkulautamme huomatessaan he halusivat myös käydä Suomi-kunniakierrokselle laulaen Maamme-laulua ja heilutellen Suomen lippuja. Nämä heput kun vielä tapaisi toisenkin kerran jossain. Hulvattomia kavereita! :D




Erilaisiin tapahtumissa reissumme aikana osallistuneina ei Antwerpenkään jättänyt meitä kylmäksi. Siellä oli nimittäin samaan aikaan Triathlon-kisat. Iltapäivällä suuntasimmekin aitiopaikalle katsomaan ensimmäisten osallistujien saapumista maaliin. Samalla myös tapasimme kahden pariskunnan verran suomalaisia ja kuulimme suomalaisten valittavan kuumuudesta. Hehe, ei ollut pelkoa Antwerpenissä liiasta kuumuudesta, kun lämpömittari näytti mukavat +20 astetta. Se lämpötila oli oikeastaan alkureissun jälkeen erittäin mukavaa vaihtelua ja huomattavasti kivempi vaihtoehto kuin Irlannin +10 tai Cannesin +38,5 astetta. Naureskelimmekin suomalaisten kanssa, että hyvä olla poissa Suomesta, kun "Suomessa oli muka niin kamalan kuumaa". Täytyy tähän väliin heti huikatakin, ettei meidän mielestä Suomessa ole koskaan liian kuuma. Ainoa miinus kesässä on se, että se on liian lyhyt, joten miksi ihmeessä jotkut käyttää senkin lyhyen ajan valittamiseen. ;)

Reissumme lopun häämöttäessä vietimme Antwerpenissä vain yhden yön. Seuraavana päivänä lähdimme pari sormusta rikkaampana suuntaamaan kohti viimeisiä kohteitamme. Enää oli jäljellä Saksan Hampuri, Tanskan Kööpenhamina ja viimeinen reilipäivämme kruunaava Göteborg. Toki Ruotsissa viihdyimme vielä pitempään Antonin sukulaisilla, mutta reilipäivämme alkoivat pikkuhiljaa olla ohi. Tässä vaiheessa meillä ei tosin ollut edelleenkään lentolippuja takaisin Suomeen, mutta Antonin veli onneksi hoiti ne ennen kuin lensi Göteborgiin meitä vastaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti